Raamatun opetukset avioliitosta ja seksuaalisuudesta ovat nostaneet ilmoille useampia lööppejä niin valtakirkon kuin muidenkin suuntausten parista. Tämä on jatkumoa sille, että samaan aikaan sekä valtamedia että lainsäätäjät vyöryttävät kansalaisten keskuuteen paitsi sukupuolineutraalia avioliittoa, myös uutta radikaalia sukupuolikäsitystä.
Modernin liberalismin valossa Raamatun vuosisatoja ennallaan pysyneet käsitykset ihmisestä miehenä ja naisena, avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona, ajatus seksistä osana avioliittoa ja lapsista Jumalan siunauksena on alettu yleisesti mieltää kiistanalaisina ja ristiriitaisina. - ikään kuin vanhentuneina ja liberaaliin nykymaailmaan sopimattomina.
Tässäkin on annettu pirulle ensin pikkusormi. Se tapahtui kun Raamatun opetuksiin näistä aiheista ryhdyttiin ensin suhtautumaan välipitämättömästi. Monet avioliittoon kuuluvat asiat, ei suinkaan vähäisimpänä seksi, liukuivat liberaalin maailmankatsomuksen yleistyessä myös esiaviolliseen yhteiselämään.
Pikkuhiljaa itse avioliittoakaan eli parisuhteen solmimista Jumalan edessä ei pidetty enää niin tärkeänä ja ennen synniksi lasketusta avoliitosta tuli aivan arkipäiväinen parisuhteen ja perheen muoto.
Kun käytäntö oli näin liukunut omille urilleen, oli seuraavana vuorossa Raamatun opetusten ja niihin pohjautuneiden perinteiden pitäminen vanhentuneina eli niiden sivuuttaminen. Esiaviollinen seksi on arkipäivää ja perheen perustaminen ei ole enää samanlainen iso askel kuin aiemmin vaan lapsia voidaan hankkia ”shoppaillen” silloin kun se omaan uraan ja suunnitelmaan sopii.
Kun aiemmat parisuhde- ja perhekäsitykset oli näin heitetty romukoppaan, omaa toimintaa tietysti ryhdyttiin perustelemaan ja puolustamaan. Sen johdosta toisin opettava Raamattu alettiin nähdä ensin väärin ymmärrettyinä ja sitten kiistettiin tietyiltä osin alunperinkin vääränä, moderniin liberaaliin yhteiskuntaamme sopimattomana.
Lopulta on päästy tasolle, jossa Raamattuun kirjattua Jumalan sanaa epäillään rikoksen tunnusmerkit täyttäväksi kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan, kuten voidaan päätellä siitä,että kansanedustaja Päivi Räsäsen vanhasta pamfletista aloitettiin esitutkinta samoin kuin hänen twiitistään, joka ei ollut julistusta vaan suora evankelis-luterilaiselle kirkolle osoitettu kysymys Raamatun tulkinnasta.
Voimme vain kauhulla ajatella mikä on seuraava vaihe – ryhdytäänkö Raamattua ja siitä vuosisatojen varrella tehtyjä tulkintoja ja tutkielmia sensuroimaan vai kielletäänkö lopulta koko kirja – ja sitä rataa myös Jumala itse? Juuri siihen ympärillämme jylläävät saatanalliset voimat ilmeisesti tähtäävät ja se on seurausta siitä, kun piru sai yhteiskunnaltamme pikkusormen ihmisten nautinnon- ja mukavuudenhalujen johdosta.
Raamattuun kirjatun Jumalan sanan ja sen tulkitsemisen kriminalisoinnin lisäksi yhteiskunnassamme on meneillään paljon muutakin huolestuttavaa. Siinä missä alkujaan pidettiin avioliiton rajaamista vain miehen ja naisen välille epätasa-arvoisena, on koko sukupuolikysymys viime vuosina mutkistunut entisestään.
Enää ei riitä edes kiistely siitä onko avioliitto miehen ja naisen välinen vaan nyt ollaan tilanteessa, jossa ei enää saisi lainkaan rajata sukupuolia enää kahteen: mieheen ja naiseen vaan pitäisi sallia myös moninaiset muut vaihtoehdot sen mukaan mitä ihminen itse kokee ja päättää.
Ja samaa tahtia kun uusia sukupuolia marssitetaan esiin, ei toki sitoutumistakaan tarvitse rajata vain yhteen heistä – kun mediaa seuraa, voi havaita, että myös polyamoria eli useamman kuin kahden ihmisen välinen parisuhde on trendikästä.
Jotta suvaitsevaisuus ei loppuisi vain humanoidien välisiin suhteisiin niin media on vyöryttänyt meille myös vaihtoehtoisia parisuhdemalleja, kuten naisen joka on vakavassa parisuhteessa 2001 tuhoutuneiden WTC-pilvenpiirtäjien kanssa sekä jatkoartikkelissa sielunsiskon, joka seurustelee tietyn mallisen Boeing-lentokoneen kanssa.
Ja heille, joiden mielestä seksi kuuluu avioliittoon miehen ja naisen välille on tietty suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon nimissä muistutettava, että seksuaalisen kanssakäymisen on toki kuuluttava myös naisen ja lentokoneen välille, sillä mediassa ihannoitiin avoimuutta ja suvaitsevaisuutta jonka turvin Boeingin morsiamelle oli jopa varattu kahdenkeskistä aikaa lentokonehallissa.
Kun annat pirulle pikkusormen, se vie koko käden. Se mikä alkoi hyväntahtoisena erilaisuuden suvaitsemisena on pikkuhiljaa hiipinyt osaksi yhteiskuntamme päivittäistä mediatarjontaa ja siitä on tehty uusi normaali.
Enää erilaisia poikkeavuuksia ei pelkästään suvaita vaan niitä suorastaan juhlitaan ja mediassa luodaan mielikuvaa, että on ihmisen itsensä käsissä määritellä oma sukupuolensa ja seksuaalinen suuntautumisensa.
Ideologiaa rummuttamaan on valjastettu niin valtamedia kuin jo koulujen oppikirjatkin – tuoreimmissa painoksissa kerrotaan kuinka myös mies voi tulla raskaaksi!
Median ja koululaitoksen haltuunotto eivät ole tarpeeksi, sillä viime vuosina myös evankelis-luterilainen kansankirkko on hurahtanut mukaan trendikkääseen sukupuolineutraaliin menoon ja julistaa myös yhteistyön kautta Pride-ilosanomaa ja on omalta osaltaan normalisoimassa aiemmin poikkeavuuksina pidettyjä Raamatun sanan vastaisia aatteita ja tekoja. Ja kansanedustaja Päivi Räsänen, joka Raamatun sanan suhtautumista tähän kyseenalaisti, on poliisin esitutkinnassa.
Nyt meiltä kysytään: Eikö seurakuntien ovien tule olla avoinna kaikille? Eikö Jeesus hyväksy ihmisiä sellaisina kuin he ovat – ei siis miehinä eikä naisina vaan yksilöinä? Jos joku kokee olevansa yhtä aikaa sekä mies ja nainen tai ei koe olevansa kumpikaan, niin eikö hänelläkin ole oikeus päästä osalliseksi evankeliumin armosta?
"Tehkää siis parannus ja kääntykää!" sanotaan Raamatussa ja tässä kohden meidän onkin aiheellista pureskella sanoja tarkemmin. ”Tehkää parannus” tarkoittaa samaa kuin tunnustakaa syntinne ja luopukaa synneistänne samalla kun vastaanotatte Jeesuksen Kristuksen elämäänne. Tähän on vahvasti sisäänkirjoitettuna ajatus muutoksesta, joka on mahdollista meille kaikille kunhan kuulemme, uskomme ja synnymme uudelleen uskossa.
Seurakuntaan tulee liittyä kun kuulee ja uskoo evankeliumin. Useassa kohden Raamattua kerrotaan kuinka tässä uskoontulon vaiheessa ihminen hylkää entisen ja syntyy uudelleen uskossa. Siis hylkää entisen ja syntyy uudelleen – tulee sellaisena kuin on, mutta syntyy uudeksi. Ei siis tule sellaisena kuin on ja muokkaa sitten koko seurakuntaa ja uskoa kaltaisekseen.
Vaikka kirkko ja seurakunnat tarvitsevatkin uusia jäseniä selviytyäkseen uudessa avoimessa ja suvaitsevaisessa yhteiskunnassa niin silti oikea tapa jäsenistön kasvattamiseen ei ole houkutella mukaan ihmisiä valheellisin perustein, kuten muokkaamalla kirkkoa ja Raamattua mieluisaksi uusille jäsenille. Evankeliumia tulee totta kai levittää mahdollisimman laajalle joukolle, muttei hinnalla eikä keinolla millä hyvänsä.
Onko se ihmisen tehtävä kulloisenkin aikakauden valossa tulkita Raamattua ja julistaa syntien muuttuneen? Että se mikä oli sata, tuhat tai kaksi tuhatta vuotta sitten syntiä ei enää olekaan syntiä ja se mikä oli sata, tuhat tai kaksi tuhatta vuotta sitten vanhurskautta onkin nyt syntiä? Ei, se ei ole ihmisen tehtävä saati oikeus muokata Jumalan sanaa itselleen sopivaksi.
Kosiskelemalla liberaalia valtavirtaa mukaan toimintaansa asennoitumista ja tulkintoja muuttamalla seurakunnat tekevät itselleen karhunpalveluksia, sillä samalla ne erkaantuvat Jumalan sanasta. Mukaan tulee uusia seurakuntalaisia, joiden käsitys uskosta on erilainen. He päätyvät mukaan seurakunnan päätöksentekoon ja vähitellen seurakunnan uskon perustukset rapautuvat, oppi menee harhaan.
Vaikka suvaitsemme poikkeavuuksia ja rukoilemme heidänkin pelastumisensa puolesta, ei meidän silti tule olla mukana pesemässä syntejä vanhurskaudeksi tai muuntamassa vanhurskautta synneiksi miellyttääksemme yhä laajempia maallisia massoja. Ei meidän tule olla mukana edistämässä näiden vieraiden ideologioiden leviämistä yhä tiiviimmäksi osaksi normaalia elämää.
Mutta meidän toki tulee ymmärtää seksuaalivähemmistöjä. Vaikka oma vakaumus estäisi hyväksymästä seksuaalisesti poikkeavia ja omaa sukupuoli-identiteettiään hakevia niin heitä ei silti pitäisi tuomita saati kivittää. Sillä ihmisen tehtävä ei ole tuomita, vaan tuomiovalta asiassa kuuluu yksin Jumalalle.
Heilläkin on täysi oikeus elää omassa rauhassaan kuten parhaaksi katsovat ja olla yhteiskunnan tasavertaisia jäseniä, kunhan noudattavat maallisen esivallan lakeja ja asetuksia. Mutta samalla on muistettava, että myös uskovilla on edelleen oikeus uskoa, seurata Jeesusta ja elää elämäänsä yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä ilman, että heidän on luovuttava uskostaan, tavoistaan tai seksuaali-identiteetistään.
Meidän tulee muistaa, että on kaksi eri asiaa suvaita poikkeavuuksia kuin normalisoida ja juhlistaa niitä. Olkaamme siis suvaitsevaisia, mutta pitäkäämme silti mielessä mikä on Jumalan sanan mukaista elämää ja mikä ei.
Se, että joku kokee olevansa seksuaalisesti jotain muuta kuin miksi hänet on luotu tai joku ei miellä avioliittoa miehen ja naisen väliseksi liitoksi ei ole pois minulta. Se on pois häneltä itseltään. Ketään ei voi väkisin pelastaa, jos hän ei sitä halua. Vain hän itse voi kuulla evankeliumin, uskoa sen ja sitä kautta tulla osalliseksi pelastuksesta.
Mutta nyt ei enää olekaan kyse suvaitsemisesta tai siitä että annetaan vähemmistöjen olla rauhassa koettamatta väkisin heitä eheyttää ja käännyttää. Nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi, sillä nyt vähemmistöt eivät enää anna uskovien olla rauhassa vaan tekevät aktiivista ja suurine marsseineen ja adresseineen jopa massiivista käännytystyötä, jotta sekä normaalius että synnit määriteltäisiin uudelleen.
Liberaali kansanliike työskentelee ideologiansa puolesta, vaatii muutoksia lainsäädäntöön ja yhteiskunnan normeihin ja soluttautuu mukaan myös maallistuvaan kirkkoon ja seurakuntiin, jotta seurakunnat hylkäisivät aiemmat oppinsa ja tulkintansa ja omaksuisivat vähemmistöjen julistamat uudet opit ja tulkinnat.
Tässä tilanteessa meidän tuleekin olla tarkkana ja pitäytyä terveessä Jumalan sanassa ja olla taipumatta pirun juonille. Pikkusormi on jo annettu, käsi menetetty ja nyt havitellaan jo koko ruumista. Nimittäin seurakuntaa, jota Jeesuksen Kristuksen ruumiiksi sanotaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti